Miten yhdistelmävakuutus parantaisi työttömyysturvaa muuttuvassa työelämässä?
Blogi
Aiheet
- Ansioturva
Työnteon tavat ovat muuttuneet merkittävästi viime vuosina, ja yhä useampi yhdistää palkkatyön ja yrittäjyyden. Nykyinen työttömyysturvalaki ei kuitenkaan tätä tunnista, jättäen muun muassa freelancerit väliinputoajiksi. Yhdistelmävakuutus voisi tarjota ratkaisun ongelmiin.
Työnteon tavat ovat olleet viime vuosina muutoksessa. Entistä useampi työllistää itsensä yhdistämällä palkkatyötä ja yrittäjyyttä. Moni tekee freelancerina tai kevytyrittäjänä työtä palkkatyön ohella.
Myös osa-aikaiset ja määräaikaiset työsuhteet yleistyvät edelleen. Monet arvostavat joustavaa tapaa yhdistää erilaisia työn tekemisen muotoja ja vapaa-aikaa. Aina valinta ei toki ole vapaaehtoinen, vaan toimeentulo kerätään eri lähteistä välttämättömyyden sanelemana.
Sosiaaliturvajärjestelmän tulisi tukea erilaisten työn tekemisen muotoja ja kannustaa yrittäjyyden aloittamiseen ja töiden vastaanottamiseen. Työttömyyden kohdatessa kaiken työ pitäisi olla samanarvoista ansioturvan kertymisen kannalta. Nykyisin näin ei ole.
Nykyjärjestelmä huono freelancereille ja alustatalouden työntekijöille
Nykyinen ansioturvajärjestelmä perustuu siihen, että palkansaajat ja yrittäjät vakuutetaan työttömyyden varalta eri vakuutuksilla, eikä rooleja voi yhdistää.
Palkansaaja voi kyllä toimia sivutoimisena yrittäjänä, jolloin yritystulot huomioidaan etuuden sovittelussa, mutta sivutoimista yrittäjyyttä ei voi vakuuttaa työttömyyden varalle. Palkansaaja voi myös aloittaa yritystoiminnan työttömänä niin, että yrittäjyys ei estä ansioturvan maksamista neljän kuukauden ajalta.
Nykyjärjestelmässä syntyy ikäviä tulkintatilanteita, joissa henkilön yritystoiminta voi estää kokonaan palkansaajan työhön perustuvan työttömyysetuuden. Väliinputoajia ovat esim. freelancerit ja erilaiset alustatalouden työntekijät, jotka eivät täytä palkansaajan eivätkä yrittäjän määritelmää eivätkä näin ollen voi vakuuttaa itseään työttömyyden varalle.
Lisäksi yrittäjän ansioturvan vakuutustason (14 803 €) alarajan alle jääviä tuloja ei voi vakuuttaa työttömyysvakuutuksella. Tämä johtuu siitä, että vakuutustaso on kytketty yrittäjän eläkevakuutuksen määrään. Nykymuotoinen ansioturvajärjestelmä on siis vaikeaselkoinen eikä se kannusta riittävästi töiden vastaanottamiseen tai yrittäjyyden aloittamiseen.
Yhdistelmävakuutus parantaisi väliinputoajien tilannetta
Yhdistelmävakuutus mahdollistaisi työttömyysturvan kerryttämisen samanaikaisesti sekä palkansaajana että yrittäjänä. Se parantaisi oleellisesti niiden sosiaaliturvaa, jotka työllistyvät sekä yrittäjinä että palkansaajina. Yhdistelmävakuutus parantaisi myös väliinputoajien tilannetta.
Syksyllä voimaantuleva palkansaajan työssäoloehdon muuttuminen euromääräiseksi helpottaisi yhdistelmävakuutuksen toimeenpanoa. Vakuutuksessa seurattaisiin tulojen kertymistä kuukausitasolla, olivatpa ne yrittäjä- tai palkansaajan tuloa.
Hallitus käynnisti keväällä hankkeen, jonka tarkoituksena on selvittää kevään 2025 puoliväliriiheen mennessä yhdistelmävakuutuksen malli. Yhdistelmävakuutuksen selvityksen yhteydessä tulisi myös ratkaista se, miten alle yrittäjän ansioturvan vakuutustason alle jäävien tulot vakuutetaan. Mahdollista olisi, että tällaiset henkilöt maksaisivat erillisen kassamaksun ansioturvastaan.
Kassat voisivat jatkossa hoitaa tehtäväänsä joustavammin
Yhdistelmävakuutuksen myötä poistuisi tarve erillisille palkansaaja- ja yrittäjäkassoille. Kassat voisivat joustavasti vakuuttaa sekä palkansaajia että yrittäjiä ja siirtymä eri työmuotojen välillä olisi joustavaa myös ansioturvan näkökulmasta.
Yhdistelmävakuutuksen toimeenpano on selvitetty useaan otteeseen, viimeksi vuonna 2018, mutta hankkeet eivät ole edenneet. Haasteelliseksi on muodostunut yhdistelmävakuutuksen rahoitus erityisesti yrittäjätulon osalta. Jotta ansioturva pysyisi työelämän muutoksessa mukana, olisi aika kehittää järjestelmää monimuotoisempaan suuntaan.
Työttömyyskassat kannattavat yhdistelmävakuutuksen käyttöönottoa. Olemmekin valmistelleet vaihtoehtoisia malleja täytäntöönpanoon. Uskomme, että toimeenpanon ja rahoituksen haasteet on ratkaistavissa. Markkina viime kädessä osoittaa, onko vakuutukselle käyttöä ja kuinka suosituksi se muodostuu.
Paula Virri
lakiasiainjohtaja, YTK Työttömyyskassa