Vuosilomapäivien kuluminen ja työntekijöiden kuuleminen
Vuosilomaa kuluttavat vuosilomalain mukaan arkipäivät, pois lukien sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä. Lauantait katsotaan vuosilomalain mukaan arkipäiviksi, jotka kuluttavat lomaa. Työehtosopimuksissa on kuitenkin saatettu sopia siitä, että lauantaipäivät eivät kuluta lomapäiviä. Lomaan ei tarvitse sisältyä tiettyä määrää lauantaipäiviä, vaan vuosiloman ajankohta ratkaisee, kuinka monta lauantaina vuosilomaan kuluu.
Työntekijöille tai heidän edustajilleen on selvitettävä vuosiloman antamista koskevat työpaikan periaatteet. Työnantajalla on velvollisuus varata työntekijälle mahdollisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden esitykset ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa. Mikäli loman ajankohdasta ei päästä yksimielisyyteen sopimalla, on työnantajalla oikeus päättää, milloin loma pidetään. Loman ajankohdasta on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, on lomasta ilmoitettava kuitenkin vähintään kaksi viikkoa ennen loman alkamista.
Vuosiloma annetaan työntekijälle työnantajan määräämänä ajankohtana, jolleivat työnantaja ja työntekijä sovi loman pitämisestä jäljempänä kerrotulla tavalla. Vuosilomasta 24 arkipäivää on sijoitettava lomakaudelle (kesäloma). Muu osa lomasta (talviloma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Kesäloma ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena, jollei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa sitä osaa kesälomasta, joka ylittää 12 arkipäivää, pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa.
Työnantajan päättäessä loman ajankohdasta tulee neljä viikkoa (24 arkipäivää) vuosilomasta eli kesäloma annetaan lomakaudella touko – syyskuussa. Loppuosa eli noin viikon mittainen talviloma annetaan viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä, 1.10.–30.4. välisenä aikana.
Sovittaessa yhdessä vuosiloman ajankohdasta
Työnantaja ja työntekijä saavat yhdessä sopia, että työntekijä pitää 12 arkipäivää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa. Työntekijällä on siis oltava vähintään 12 arkipäivän (ma-la) mittainen yhdenjaksoinen lomajakso. Työnantaja ja työntekijä saavat sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle toukokuusta syyskuuhun kestävä lomakausi sijoittuu. Lisäksi saadaan sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä.
Työntekijän aloitteesta voidaan sopia 24 arkipäivää ylittävän vuosiloman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana, mutta siitä on tehtävä kirjallisesti sopimus osapuolten välillä.
Voiko työnantaja määrätä minut vuosilomalle?
Vuosilomalain mukaan työnantaja saa määrätä vuosiloman ajankohdan. Työnantajan on kuitenkin varattava työntekijöille tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta, ja työntekijöiden esitykset on otettava huomioon mahdollisuuksien mukaan. Vuosilomien sijoittamisessa on noudatettava tasapuolisuutta työntekijöiden välillä.
Työnantajan on loman ajankohdan määrätessään ilmoitettava siitä työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, loman ajankohdasta voidaan ilmoittaa myöhemmin, kuitenkin viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Lisäksi työnantajan on noudatettava vuosiloman antamisajankohtia eli kesälomaosuus (24 päivää) on annettava kesälomakaudella (2.5.–30.9.) ja talvilomaosuus (6 päivää) talvilomakaudella (1.10.–30.4.).
