Aivovalmentajan vinkit työnhakuun – Näin osoitat olevasi henkisesti joustava

Aiheet

• Työnhaku

Työelämässä ihmisiltä vaaditaan nykyään henkistä joustavuutta. Aivovalmentaja Reidar Waseniuksen mukaan pelkkä sopeutuminen muutokseen ei riitä, vaan työnhakijan kannattaa osoittaa olevansa aktiivinen havainnoija ja toimija. Lue konkreettiset vinkit!

Resilienssi, muutosjoustavuus, uudistumiskyky, kekseliäisyys, luovuus… nämä kaikki menevät kattotermin henkinen joustavuus alle. Ja juuri henkistä joustavuutta meiltä nykyään vaaditaan työelämässä, sanoo aivovalmentaja Reidar Wasenius.

”Kylmä fakta on, että työelämä on muuttuvainen, joten ihmisen pitää olla oppivainen. Tämä tarkoittaa nimenomaan proaktiivisutta eli sitä, että emme vain sopeudu muutokseen ja mukaudu ympäristön paineiden alla, vaan olemme koko ajan vähän valppaina. Havainnoimme ympäristöä, huomailemme, miten asiat voisi tehdä paremmin ja olemme näin osa muutoksen aikaansaamista”, Personal Brainer -titteliä käyttävä Wasenius sanoo.

Henkisen joustavuuden vaatimus koskettaa kaikkia, mutta erityisen merkittävää sen osoittaminen on Waseniuksen mukaan työnhakijoille.

”Fiksut firmat arvostavat nimenomaan ihmisten uudistumiskykyä ja henkistä joustavuutta – jopa niin, että nämä ominaisuudet koetaan tärkeämmäksi kuin spesifit taidot ja aiempi työkokemus”, Wasenius sanoo.

Uusien työntekijöiden rekryäminen ja perehdyttämien on aina kallista, joten nopeasti muuttuvassa maailmassa on suuri etu, jos työntekijät pysyvät muutoksen mukana ja jopa ovat edistämässä sitä.

Näin ollen työtä hakiessa kannattaa ehdottomasti tuoda esiin oma henkinen joustavuutensa. Reidar Wasenius kertoo, miten sen voi konkreettisesti tehdä:

1. Havainnoi omaa toimintaasi.
   Jotta mahdolliselle tulevalle työnantajalle voi osoittaa oman henkisen joustavuutensa, on sen tietysti oltava totta. Tämä tarkoittaa omien luutuneiden ajatus- ja toimintamallien tiedostamista. On siis tärkeä saada itsensä kiinni kaavoihin kangistumisesta ja päähän pinttymisestä – vasta silloin näitä malleja voi lähteä tietoisesti murtamaan ja muuttamaan.
2. Sano se suoraan.
   Asioista ei aina kannata tehdä liian monimutkaisia. Jos koet olevasi uudistumiskykyinen, kekseliäs ja innokas oppimaan uutta, tuo juuri näitä asioita esille sekä työhakemuksessasi että mahdollisessa haastattelussa. Työhakemuksissa ei kannata luetella kaikki mahdollisia positiivisia asioita itsestään, vaan valita tietyt aiheet, joita haluaa korostaa. Henkistä joustavuutta kannattaa nykypäivänä tuoda esiin.
3. Anna konkreettisia esimerkkejä.
   ​​​​​​​Muista, että pelkkä termien viljeleminen ei ole toimiva tapa. Kerro siis mahdollisimman konkreettisia esimerkkejä siitä, minkälaisissa tilanteissa olet osoittanut olevasi luova, joustava ja oppimishaluinen tai olet vienyt aktiivisesti jotain uudistusta eteenpäin. Ehkäpä toimenkuvaasi on muutettu merkittävästi ja olet nopeasti oppinut uuden roolin? Tai ehkä olet ollut itse aktiivisesti viemässä eteenpäin jotain toimintatapojen muutosta työpaikalla? Vai oletko poikkeuksellisen nopea omaksumaan uusia IT-järjestelmiä tai lainsäädäntöä? Kerro näistä!

Muutosmyönteisyys on koko yhteisön asia

Ei kuitenkaan ole niin, että vain työnhakijoiden ja työntekijöiden pitäisi olla valmiita joustamaan, sopeutumaan ja jopa edistämään työelämän muutoksia. Yli 30 vuotta aivovalmentajana toiminut Reidar Wasenius muistuttaa, että vaatimus koskettaa meitä kaikkia.

”Olet sitten työntekijä, esimies tai johtoryhmän jäsen, henkistä joustavuutta tarvitaan jokaiselta. Organisaatiot ja yritykset ovat joukko ihmisiä, joilla on joukko pinttyneitä tapoja. Näiden huomioiminen ja kangistuneiden kaavojen murtaminen on olennaista.”

Wasenius painottaakin, että muutosvastarinnan ja jumiutumisen kääntäminen muutosmyönteiseksi ei ole vain yksilön vastuulla, vaan kyse on koko organisaation kollektiivisesta toiminnasta.

Osalle ihmisistä henkinen joustavuus ja uudistumiskyky on luontaista, mutta suurimmalle osalle ei. Onneksi ajattelu- ja toimintamalleja voi opetella kyseenalaistamaan ja murtamaan mm. erilaisten valmennusten ja harjoitteiden avulla. Erittäin toimiva tapa on myös oman lähipiirin ja työyhteisön hyödyntäminen.

”Muutosmyönteisyys ja henkinen joustavuus kehittyvät parhaiten yhteisön sisällä: toinen toisiamme havainnoiden ja tukien.”

Koska omia lukkiutuneita toimintatapoja on hankala itse havaita, Waseniuksen mukaan kannattaa pyytää toisilta palautetta. Tämä vaatii kuitenkin riittävää psykologista turvallisuutta ja luottamusta.

”Tarkoitus ei ole nalkuttaa, nälviä tai viisastella, vaan hyväntahtoisesti huomautella muille heidän kangistuneista ajatus- tai toimintatavoistaan – ja vastavuoroisesti pyytää itse palautetta omasta toiminnastaan – siis pyytää muita sanomaan, jos toimii dorkasti. Siitähän siinä on kyse.”

Muutos lähtee kuitenkin aina itsestä ja halusta päästää irti vanhoista tavoista ja malleista.

”Kannattaa kysyä itseltä, haluaako olla pystyyn kuollut kelohonka vai alati kasvava, vehreä puu”, Wasenius tiivistää.