Hyppää sisältöön

Etusivu Vuoden ensimmäinen Jäsenpulssi: toivo paremmasta elää vaikean koronatilanteen keskellä

Vuoden ensimmäinen Jäsenpulssi: toivo paremmasta elää vaikean koronatilanteen keskellä

Aiheet

  • Jäsenpulssi

Kartoitimme jälleen Jäsenpulssi-kyselyllä jäsentemme työ- ja taloustilannetta, tunnelmia ja arvioita tulevaisuudesta. Kysyimme myös alanvaihtohaluista sekä korona-ajan vaikutuksesta työmäärään ja työn kuormittavuuteen. Kyselykierros toteutettiin 15.–27.1.2021 ja saimme siihen reippaasti yli 14 000 vastausta. Suuri kiitos kaikille!

Tulokset kertovat, että vaikean ja epävarman koronatilanteen keskellä optimismi viriää monilla epidemiasta kärsineillä aloilla. Samoilla aloilla moni kuitenkin myös pelkää työtilanteen heikentymistä, mikä viittaa epävarmuuden jatkumisesta muun muassa uusien virusmuunnosten ja rajoitustoimien vuoksi.

Usko työtilanteen paranemiseen vahvinta lomautetuilla

Kysyimme Jäsenpulssissa arviota oman työtilanteen kehittymisestä tulevien 1–6 kuukauden aikana. Vastaajista optimistisimpia ovat kokonaan lomautetut. Heistä 48 % uskoo työtilanteensa paranevan seuraavan puolen vuoden aikana. 10 % kokonaan lomautetuista uskoo tilanteensa huononevan ja 42 % sen pysyvän ennallaan.

  • Kaikista vastaajista 17 % uskoo oman työtilanteensa paranevan. 74 % uskoi sen pysyvän samana ja 8 % heikkenevän.
  • Kokonaan työttömistä 37 % uskoo työtilanteensa paranevan, 53 % pysyvän samana ja 10 % huononevan.
  • Osa-aikaisesti lomautetuista 32 % uskoo tilanteensa paranevan, 55 % pysyvän samana ja 12 % heikkenevän.

Rakennusalalla luottamusta työtilanteen paranemiseen

Rakennusalalla työskentelevät sekä matkailu-, majoitus- ja ravintola-alan ammattilaiset uskovat muita vastaajia vahvemmin oman työtilanteen paranemiseen tulevien 1–6 kuukauden aikana. Vahvinta usko hyvään lähitulevaisuuteen on rakennusalalla, jossa 29 prosenttia vastaajista uskoo työtilanteen paranevan lähikuukausina ja vain 9 prosenttia uskoo sen huononevan.

– Rakennusalalla talvi on tyypillisesti hieman hiljaisempaa aikaa. Vaikka talvea on vielä edessä, olemme menossa kohti kevättä. Tämä varmasti osaltaan selittää myönteistä suhtautumista. Ilmeisesti samalla ei kuitenkaan nähdä koronatilanteen vaikuttavan tuleviin töihin niin isolla kädellä, että se nyt näkyisi alan tekijöiden odotuksissa. Tällainen näkymä lisää toiveikkuutta myös meillä työttömyyskassassa, arvioi YTK:n erityisasiantuntija Petja Eklund.

Matkailu-, majoitus- ja ravintola-alalla usko suotuisaan kehitykseen on lähes yhtä korkealla (27 %). Suhtautuminen on kuitenkin hieman jakautuneempaa, sillä 12 prosenttia alalla työskentelevistä vastaajista uskoo tilanteen huononevan. Kulttuurin, taiteen ja viihteen parissa työskentelevistä vastaajista 23 prosenttia uskoo suotuisaan ja 13 prosenttia uskoo heikkenevään työtilanteeseen.

-Majoitus- ja ravintola-alalla sekä kulttuurin parissa on tulevaisuudenuskoa, mutta kokonaisuutena se on esimerkiksi rakennusalaan verrattuna varovaisempaa. Tätä selittänee sitkeänä jatkuva koronatilanne, joka näillä aloilla pitkittää ja myös lisää rajoitustoimia, Eklund pohtii.

Korona-ajan työkuorma näkyy etenkin terveydenhuollossa, rahoitusalalla ja valtiolla

Koronaepidemia on polarisoinut suomalaista työelämää. Kymmenien tuhansien työt ovat keskeytyneet lomautukseen tai työttömyyteen, mutta monilla työpaikoilla on tehty pitkää päivää. Kysyimmekin jäsenpulssissamme myös korona-ajan vaikutuksesta työmäärään ja työn kuormittavuuteen.

Kasvaneen työmäärän osalta alakohtaiset tulokset eivät ole erityisen yllättäviä. Eniten työmäärä on kasvanut sosiaali- ja terveydenhuollon alalla. 60 % julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon parissa työskentelevistä kokee työmääränsä kasvaneen. Toiseksi eniten työmäärä on kasvanut pankki-, vakuutus- tai rahoitustoiminnassa (51 %). Yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon parissa työskentelevistä vastaajista 49 % kokee työmääränsä kasvaneen.

Vaikka koronaepidemia on tuonut mukanaan mittavia lomautuksia, harvalla alalla koetaan sen vähentäneen työmäärää. Poikkeuksia ovat koronarajoituksista pahoin kärsineet matkailu-, majoitus- ja ravintola-ala, jolla työskentelevistä 23 % kokee työmääränsä laskeneen.

Kysyimme työmäärän lisäksi työn korona-ajan vaikutuksesta työn kuormittavuuteen. Tulokset olivat rohkaisevia: työssä jaksaminen on hankalasta tilanteesta huolimatta hyvällä tasolla. Vain alle 35-vuotiailla jaksaminen on muita heikompaa.

Toimialoista jaksaminen on muita heikompaa julkisella sosiaali- ja terveydenhuollolla, ICT-alalla, mainos-, markkinointi- ja viestintäalalla, sekä kulttuuri-, taide-, ja viihdealalla. Julkisella sosiaali- ja terveysalalla jaksamista heikentää etenkin suuri työkuorma, kulttuuri-, taide-, ja viihdealalla taas heikko työtilanne ja oman ammatin harjoittamisen vaikeus.

Koronapandemian aikaisten poikkeusjärjestelyjen vaikutus koetaankin kyselymme mukaan hankalimpina juuri kulttuurin saralla. 51 % kulttuuri-, taide- ja viihdealan vastaajista kokee poikkeusolojen vaikutukset negatiivisina. Samoin kokee 50 % matkailun, majoituksen ja ravintolatoiminnan parissa työskentelevistä.

Parhaimmaksi poikkeusjärjestelyjen vaikutus on koettu valtiolla, pankeissa ja vakuutusalalla: 33 % sekä valtion palveluksessa että pankki-, vakuutus- ja rahoitussektorilla työskentelevistä vastaajista pitää niiden vaikutusta positiivisina. Poikkeusjärjestelyjen suotuisat vaikutukset näyttävätkin kasautuvan aloille, joilla etätyö on mahdollista ja joilla koronaepidemia ei ole aiheuttanut laajoja lomautuksia tai irtisanomisia.

Kaupan ala kiinnostaa alanvaihtajia

Kysyimme jäsenpulssissa myös alanvaihtohaluista. Kaikista vastaajista 30 % on aikeissa vaihtaa toimialaa työuransa aikana. Alanvaihtoaikeet ovat suurimpia alle 35-vuotiailla (52 %) ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla (36 %).

Alanvaihtoa harkitsevien parissa korostuvat toimialana järjestöt ja yhdistykset, joissa työskentelevistä vastaajista jopa 41 % on aikeissa vaihtaa alaa työuransa aikana. Mainos- ja markkinointialalla (39 %) ja matkailu-, majoitus- ja ravintola-alalla työskentelevillä (38 %) alanvaihtohalut ovat lähes yhtä korkeat. ICT-alalla vaihtohalut ovat toimialoista pienimmät (23 %), mikä selittynee alan hyvällä työtilanteella ja palkkatasolla.

Vastaajilta kysyttiin myös sitä, mille alalle he aikovat vaihtaa. Vetävien alojen jakauma oli melko tasainen, mutta kaupan ala nousi houkuttelevimmaksi: 13 % alanvaihtoa harkitsevista uskoo työllistyvänsä juuri kaupan alalle. Muut palvelut liike-elämälle (9 %) ja koulutusala (8 %) olivat seuraavaksi suosituimpia toimialan vaihdon kannalta houkuttelevia aloja.