Kevään Jäsenpulssi sukelsi työnteon muotoihin ja eri alojen vetovoimaan

Aiheet

• Jäsenpulssi

Maaliskuun Jäsenpulssissa selvitimme tuttuun tapaan jäsentemme kokemuksia ja näkemyksiä työn ja työttömyyden ajankohtaisista aiheista. Vakiokysymysten ohella halusimme selvittää myös jäsentemme ajatuksia Ukrainan sodan vaikutuksista omaan työhön. Lisäksi kysyimme muun muassa jäsentemme tyytyväisyydestä omaan työnteon muotoon.

Saimme vuoden 2022 ensimmäiseen Jäsenpulssiin lähes 20 000 vastausta. Kiitos kaikille vastanneille!

Kyselytutkimus tehtiin maaliskuun alussa, jolloin otsikoita hallitsi Venäjän ja Ukrainan välinen sota. 43 % vastaajista kertoi olevansa huolestunut Ukrainan sodan ja talouspakotteiden vaikutuksesta omaan työtilanteeseensa. Eniten huolta tunsivat matkailu-, majoitus- ja ravintola-alalla, teollisuudessa, viestintäalalla ja kaupan alalla työskentelevät. Vähiten huolta sodan vaikutuksista omaan työtilanteeseen koettiin puolestaan julkisella sosiaali- ja terveysalalla, valtion ja kuntien palveluksessa sekä koulutusalalla.

Etätyötä tekevät erittäin tyytyväisiä 

Jäsenpulssin perusteella etätyötä tekevät ovat selvästi tyytyväisimpiä omaan työnteon muotoonsa. Jopa 54 % kertoi olevansa erittäin tyytyväinen etätyöskentelyyn.  

Vain alle kolmasosa lähityötä tekevistä vastasi olevansa erittäin tyytyväinen työnteon muotoonsa. Ero on merkittävä myös niin sanottua hybridityötä, eli sekä etä- että läsnätyötä tekeviin verrattuna. Hybridityötä tekevistä vain 43 % kertoi olevansa erittäin tyytyväinen.

Etätyötä tekevät kokevat enemmän henkistä kuormittavuutta muihin verrattuna, mutta toisaalta he kokevat suurimmilta osin myös hyödyllisyyttä ja merkityksellisyyttä työstään.

Työkaverit ja asiakkaat useimmiten oman alan paras puoli

Oman alan hyvänä puolena pidetään useimmiten työkavereita ja asiakkaita, huonona puolena palkkaa. Työajat ovat vetovoimatekijä melko yllättävilläkin aloilla.

Useimmiten oman alan hyvänä puolena pidetään työkavereita ja asiakkaita. Valtaosalla toimialoista yli 50 % vastaajista arvostaa juuri työn tarjoamia sosiaalisia kontakteja. Työkaverit ja asiakkaat korostuvat työn hyvänä puolena etenkin matkailu-, majoitus- ja ravintola-alalla (69 % vastaajista) sekä yksityisellä sosiaali- ja terveysalalla (63 %). Valtiolla työskentelevistä näin ajattelee vain 43 %.

55 % kaikista vastaajista mainitsi palkkatason oman alansa huonona puolena. Poikkeuksia ovat ICT-ala ja lakiala, joilla alle neljännes vastaajista koki matalien palkkojen olevan ongelma.

Työajat miellyttävät etenkin valtion palveluksessa

Työajat miellyttävät etenkin valtiolla. 62 % valtion palveluksessa työskentelevistä vastaajista pitää työaikoja oman toimialansa hyvänä puolena. Työajat nousevat työn hyväksi puoleksi myös pankki-, vakuutus- ja rahoitusalalla (56 %), ICT-alalla (52 %) sekä koulutus- ja opetusalalla (52 %). 

Päinvastainen tilanne on kuljetus- liikenne- ja varastointialalla, jossa 32 % pitää työaikoja alansa huonona puolena. 

Työn vaativuus korostuu työn huonona puolena etenkin koulutus-, opetus- ja kasvatusalalla (31 % vastaajista) sekä ICT-alalla (30 %). Toisaalta työn vaativuus nousee ICT-alalla myös työn hyvänä puolena esiin: 35 % alan vastaajista pitää vaativuutta oman ammatin hyvänä puolena. 

ICT-alaa suositellaan selvästi eniten

Kyselytutkimuksessa vastaajilta kysyttiin myös, voisivatko he suositella toimialaansa muille. Selvästi suositelluin oli ICT-ala: 75 % tietoteknisen toimialan vastaajista suosittelisi alaa muillekin. 

Seuraavaksi eniten alaansa suosittelevat energia- ja vesihuollon (68 %) sekä rakennusalan (66 %) ammattilaiset.

Vähiten suositteluhalukkuutta löytyi kulttuurialalta. Kulttuurin, taiteen ja viihteen parissa työskentelevistä alaansa suosittelisi muille alle puolet, 45 % vastaajista. Kulttuuriala on kärsinyt koronapandemiasta poikkeuksellisen paljon, mikä selittää tulosta. Myös mainos-, markkinointi- ja viestintäalaa suositellaan keskimääräistä vähemmän: 53 % alan vastaajista suosittelisi alaa. 

Nuorilla naisilla henkistä kuormitusta muita enemmän

Kysyttäessä, mikä olisi ensimmäinen asia, jonka haluaisit parantuvan nykyisessä työssäsi 25–34-vuotiaista naisista 23 % valitsi vaihtoehdon työn henkinen kuormittavuus. Saman ikäryhmän miehistä tämän vaihtoehdon valitsi 13 %. Alle 25-vuotiaille tulos oli samansuuntainen.  

Vanhemmilla vastaajilla erot tasoittuvat: yli 35-vuotiaat naiset ja miehet kertovat työn henkisen kuormituksen olevan samoissa määrin ongelma. Nuorilla naisilla työn henkinen kuormitus on siis selvästi suurempaa kuin nuorilla miehillä, mutta myöhemmin työuralla ero tasoittuu.  

Naisilla on läpi ikäryhmien hieman miehiä enemmän aikeita vaihtaa työpaikkaa. Selkeimmin tämä näkyy nuorissa aikuisissa. Kysyttäessä “harkitsetko tällä hetkellä työpaikan vaihtoa?” 25–34-vuotiaista naisista 38 % vastasi kyllä, mikä on kaikista ikä-sukupuoliryhmistä eniten. Saman ikäisistä miehistä näin vastasi 34 %.  

Työpaikan vaihtoaikeet pienenevät vanhemmissa ikäryhmissä. 55–64-vuotiaista enää 19 % harkitsee työpaikan vaihtamista, eikä tässä ikäryhmässä sukupuolten välillä enää ole tuloksessa eroa.