Työttömyyskassan jäsenmaksu, 2+1 näkökulmaa

Aiheet

• Ansioturva
• YTK

Miksi laskemme jäsenmaksumme hintaa ja miksi se saattaa taas ensi vuonna nousta?

YTK:n kassajäsen maksaa tänä vuonna jäsenyydestään 115 €, mutta ensi vuonna vain 99 €. Jos kassajäsenyyden tuoman ansioturvan lisäksi on ottanut työelämäpalvelut, eli on YTK:n täysjäsen, putoaa kokonaishinta 137 €:sta 123 €:oon. Voimme siis helpottaa jäseniämme näinä korkeina inflaation ja energianhintojen aikana ”halpuuttamalla”. Jäsenmaksun halpuuttaminen on kuitenkin myös tietoinen riski, koska samaan aikaan puhutaan taantumasta. Ja taantuma tarkoittaa usein työttömyyden lisääntymistä ja se taas vaikuttaa, yllätys yllätys, työttömyyskassojen jäsenmaksuihin. 

Olemme ylipäätään erilaisten tuotteiden kohdalla tottuneet siihen, että onpa taantuma tai nousukausi, hinnat aina nousevat. Työttömyyskassojen maailmassa näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Miksi siis tänä vuonna laskemme hintaa ja ensi vuonna se taas saattaa nousta?  

1. näkökulma: Hinta muodostuu työttömyysennusteiden mukaan

Työttömyyskassan jäsenmaksu päätetään kerran vuodessa. Yleinen työttömyyskassa YTK teki päätöksensä 7.10.2022 ensi vuotta koskien. Jäsenmaksu päätetään siis aina tulevalle vuodelle ja siksi sen yhteydessä tärkeässä roolissa on työttömyyden ennustaminen. 

Tälle vuodelle ennustettiin korkeampaa työttömyyttä kuin minä se on toteutunut. Madaltunut työttömyys on pienentänyt maksamiemme päivärahojen kokonaissummaa. Tästä taas johtuu, että sukanvarteen (eli työttömyyskassamaailmassa tasoitusrahastoon) tulee jäämään varallisuutta, mikä auttaa meitä tulevaisuuteen varauduttaessa.

(Muista myös se, että työttömyyskassojen voittoja ei siis jaeta koskaan ulos kassasta, vaan rahat talletetaan tasoitusrahastoon, mikä toimii puskurina sen varalle, että työttömyys nouseekin arvioitua korkeammaksi ja kassan menot tästä syystä nousevat.)

Ensi vuoden ennustaminen onkin ollut haastavaa puuhaa! Talousosastomme kerää dataa menneestä ja tutkii aktiivisesti tulevaisuutta ennen kuin jäsenmaksuesitys tehdään. Vaikka otsikot huutavat taantumaa, ennustelaitokset eivät ole kuitenkaan lähteneet yltiöpäisesti nostamaan työttömyysennusteita, vaan pitäneet ne melko maltillisina. Se on hyvä uutinen jäsenmaksumme kannalta!  

Lisäksi on kohtaanto-ongelma. Teknologiateollisuudessa on esimerkiksi huutava työntekijäpula, jonka arvellaan jatkuvan pitkään. Eli vaikka taantuma tulisikin, ehkä se ei tulevana vuonna vaikutakaan työttömyyteen?  

Moninaisten pohdintojen jälkeen uskalsimme tehdä siis päätöksen siitä, että ehdotamme Finanssivalvonnan vahvistettavaksi 99 € jäsenmaksua, joka on 16 € alhaisempi kuin kuluvana vuonna. Tämän mahdollistavat aiempi hyvä taloudenpitomme ja ennusteet tulevasta.

Näkökulma 2: Toiminnan tehokkuus vaikuttaa jäsenmaksuun

YTK on Suomen suurin työttömyyskassa, jonka jäsenistä noin 7 %, eli noin 40-50 000 henkilöä saa vuosittain etuuksia. Ensi vuonna arvioimme maksavamme etuusmenoja noin 640 miljoonaa euroa. Tämän työn hoitamiseen me tarvitsemme monenlaista kättä, päätä, kaistaa, kahvia, järjestelmää ja kaapelia, joihin olemme budjetoineet noin 20 miljoonaa euroa.

Kun lasketaan yhden etuuspäivän maksamisen hintaa, YTK on ollut kautta historian tehokkain työttömyyskassa. Kulutamme siis suhteessa vähemmän noita päitä, kaapeleita, tiloja ja tarjoiluja etuuksia maksaessamme.  Hyvä ja tehokas hallintokulujen hillintä vaikuttaa jäsenmaksuihin, mutta selvästi vähemmän kuin työttömyys. Jäsenmaksun muodostumisessa hyvä hallinto on kuitenkin kullanarvoista – ei meille – vaan sinulle jäsen.

YTK:n hallintokulut muodostuvat mm. näistä: 

• Etuuksien osaaminen ja asiakkaidemme palvelu on tekemisemme ydintä. Noin 150 palvelutuotannon ammattilaistamme osaavat tulkita vaikeaa työttömyysturvalakia jokaisen hakemuksen osalta ja tehdä lainmukaisen päätöksen maksusta. Tämä työ edellyttää lakien, asetusten ja määräysten osaamista ja lisäksi niiden jatkuvaa muutosten seuraamista. Laki asettaa meille myös tavoitteet käsittelyn vähimmäisajalle. 
• Neuvonta. Tässä työssä tarvitaan yllä mainittujen asioiden lisäksi myös kyvykkyyttä selittää välillä vaikeiltakin tuntuvat asiat ihmisille erilaisissa kanavissa, kuten puhelimessa, viesteissä ja chatissä. 
• Järjestelmäkehitys. Kaikki tekemisemme tapahtuu tietojärjestelmissä ja tietoa siirtämällä. Näiden tehtävien turvaaminen, osaaminen ja kehittäminen ovat mittaamattoman tärkeitä asioita. 
• Muu hallintotyö. Taloutemme ja sijoituksista huolehtiminen, juridisesti oikein toimiminen, henkilöstöstä huolehtiminen, markkinointi ja viestintä, esihenkilötyö ovat kokonaisuuden toimivuuden kannalta toimintaa tukevia tukirakenteita. 

Bonusnäkökulma 3: Voiko turvan tunnetta mitata rahassa?

Monelle työttömyyskassan jäsenmaksu on niin tärkeä asia, että he haluavat konkreettisesti jopa tulostaa laskun, jotta muistavat sen maksaa. (Toinen hyvä vaihtoehto on tietenkin e-lasku, jolloin maksu menee automaattisesti tililtä kerran vuodessa!) 

Turvantunnetta emme voi laskulla määrittää, mutta jokainen voi pohtia sen hintaa omalla kohdallaan. Kun on jäsen, on taloudellisesti paremmassa turvassa silloin, jos töitä ei ole. Jos on lisäksi YTK:n täysjäsen, turvantunteen määrä on vielä isompi – silloin on turvallisempaa myös harrastaa vapaa-ajalla tai luottaa työsuhteen osalta siihen, että esimerkiksi juristin apua on tarvittaessa saatavilla.  

Turvantunteen arvo saakin jäädä jokaisen henkilökohtaiseksi asiaksi. Jotain kertonee se, että vakuutukset ovat meille suomalaisille tärkeitä ja taloudellisesti heikompina aikoina harvemmin haluamme niistä ensimmäisenä luopua. Työttömyyden varalta Suomessa on ihmeellisen helppo ja hyvä varautumisjärjestelmä: työttömyyskassan jäsenyys. Siitä etuoikeudesta kannattaa hyötyä kuulumalla työttömyyskassaan, sopivalla summalla vuodessa!

Ilona Kangas

Työelämäpalveluiden johtaja

Autan jäseniämme ja työntekijöitämme onnistumaan työelämässä monin eri tavoin. Johdan ja kehitän YTK Työelämä ry:n toimintaa ja vastaan YTK Työelämäpalveluissa ja kassapalveluissa asiakaskokemuksen, markkinoinnin ja viestinnän johtamisesta.