Hyppää sisältöön

Etusivu ”Leka, rälly ja hitsi ei muutu” – Yli puolet uskoo kuuluvansa työelämän voittajiin digimuutoksen edessä

”Leka, rälly ja hitsi ei muutu” – Yli puolet uskoo kuuluvansa työelämän voittajiin digimuutoksen edessä

Aiheet

  • Jäsenpulssi

Kuulutko voittajiin vai häviäjiin, kun digitalisaatio ja tekoäly muuttavat työelämää? Tätä kysyimme Jäsenpulssissa tänä syksynä. Luottavaisimpia oltiin IT-alalla, jossa 80 % uskoi kuuluvansa työelämän voittajiin. Häviäjiksi itsensä lukevien vastauksissa toistuivat vähäinen osaaminen ja kiinnostus sekä ajatus siitä, että teknologia syrjäyttää oman toimenkuvan.

Digitalisaatio, automaatio ja viimeisimpänä tekoäly muuttavat varmasti työelämää. Muutoksen suuruus ja vaikutukset riippuvat kuitenkin siitä, mistä käsin ja minkälaisesta asemasta niitä katselee. 

YTK:n jäsenistö koostuu yli puolesta miljoonasta eri-ikäisestä ja eri aloja edustavista ihmisistä, joten halusimme kysyä, miltä uusien teknologioiden tuoma muutos tuntuu. Jännittääkö, että tekoäly vie työt tai omat taidot eivät riitä uuden oppimiseen? Onko omaa työtä hankala korvata teknologialla? Vai avaavatko uudet teknologiat jopa uusia työmahdollisuuksia?

80 % IT-alan tekijöistä uskoo vahvasti tulevaisuuteen

Huojentava uutinen lähes 17 000 Jäsenpulssi-vastaajan* perusteella on, että selvästi yli puolet vastaajista (58 %) uskoi kuuluvansa työelämän muutoksen voittajiin. Vastauksista oli nähtävissä, että luottamusta omaan asemaan toivat etenkin:

  • Usko siihen, etteivät uudet teknologiat merkittävästi vaikuta omaan alaan
    ”Leka, rälly ja hitsi ei muutu”
    ”Tekoäly ei korvaa syliä päivähoidossa”
  • Luottamus siihen, että teknologiat hyödyttävät omaa alaa
    ”Saan jalostettua uusia ideoita nopeammin”
    ”Työskentelen alalla, joka automatisoi diagnostiikkaa”

  • Oma asenne
    ”Pystyn sopeutumaan muutokseen”
    ”Minulla on taidot hallussa ja lisäkoulutuksella oppii uutta”
  • Ajatus siitä, että ihmistä tarvitaan aina
    ”Ei tekoäly osaa mitään itse. Se tarvitsee ihmisen ohjelmoimaan ja huoltamaan”

Kun vastauksia tarkasteltiin toimialojen suhteen, ei ollut suuri yllätys, että luottavaisimmin tulevaan katsottiin IT-alalla: heistä 80 % uskoi kuuluvansa työelämän voittajiin. Finanssialalla ja tutkimus-, kehittämis-, ja konsultointipalveluissa työskentelevistä lähes 3/4 koki kuuluvansa voittajiin. Myös mainos-, markkinointi- ja viestintäalalla sekä opetusalalla oltiin suhteellisen luottavaisia tulevaan (n. 60 %).

”Homma on mennyt niin erilaiseksi, ettei tutkinnollani ole edes vessapaperin arvoa”

Vaikka enemmistö vastaajista hyppäsi voittajien vaunuun, 41 % koki kuuluvansa työelämän häviäjiin uusien teknologioiden edessä. Yleisiä perusteluita tälle kokemukselle olivat etenkin:

  • Uudet teknologiat eivät sytytä
    ”Vihaan somea ja digiä”
    ”Tekoäly ei kiinnosta ja some ahdistaa”

  • Ei uskoa omiin taitoihinsa tai tutkintoonsa
    ”Heikot taidot tietotekniikassa”
    ”Homma on mennyt niin erilaiseksi, ettei tutkinnollani ole edes vessapaperin arvoa”
  • Ajatus siitä, että oma toimenkuva korvautuu teknologialla
    ”Moni tekemäni työ on mahdollista automatisoida”
    ”Jos luovuuden arvotus kuolee, menetän työelämän voimavarani. Siitä tulee halpaa roskaa, jota voi tuottaa napin painalluksella.”
  • Uudet teknologiat ovat haitaksi kaikille
    ”Olen vihainen yhteiskunnalle, joka haluaa digitalisoida aivan kaiken, miettimättä seurauksia.
    ”Kaikki häviämme, jos emme kontrolloi tekoälyä kunnolla. Tässä käy kuten fossiilisten polttoaineiden kanssa: suuret yritykset voittavat muiden kustannuksella.”

Toimialakohtaisesti pessimistisimpiä tulevaisuutensa suhteen oltiin kuljetus-, varastointi-, ja liikennealalla (52 % koki kuuluvansa häviäjiin). Lakialalla toimivista puolet koki kuuluvansa häviäjiin. Myös kaupan alalla ja kunnan palveluksessa toimivista selvästi useampi kuin joka kolmas vastaaja laski itsensä työelämän häviäjiin (40 %).

Johtajat ja asiantuntijat uskovat olevansa työelämän voittajia

Kyselyn perusteella korkea ammattiasema ja koulutus lisäävät luottamusta omaan tulevaisuuteen. Johtaja-asemassa olevista vastaajista 3/4 uskoi kuuluvansa tulevaisuuden voittajiin. Asiantuntijoista tähän uskoi lähes yhtä moni (72 %). Työntekijöistä tismalleen puolet uskoi kuuluvansa voittajiin.

Myös koulutustason vaikutus oli varsin suoraviivainen: ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista voittajaksi itsensä uskoi kolme neljästä vastaajasta. Alemman korkeakoulutuksen 65 % ja toisen asteen tutkinnon suorittaneista voittajaksi itsensä luki 53 %. Peruskoulupohjalta työelämässä olevista vain 41 % uskoi kuuluvansa työelämän voittajiin.

Iän vaikutus oli melko odotetun lainen: mitä nuorempia vastaajia tarkasteltiin, sitä enemmän uskottiin omaan tulevaisuuteen ja teknologioiden mahdollisuuksiin. 18–24-vuotiaista 77 % uskoi kuuluvansa voittajiin, 55–64-vuotiaista enää alle puolet (47 %) koki näin.

Yli 65-vuotiaista vastaajista peräti 62 % uskoi kuuluvansa työelämän voittajiin. Monelle heistä syy oli se, ettei enää tarvitse pysyä kyydissä.

”Eläkeikä pelastaa”, iloitsi eräs voittajaksi itsensä lukeva.

Ikä ei kuitenkaan ole kuin numero: joku nelikymppinen saattoi kokea itsensä vanhaksi uusien teknologioiden opetteluun, kun taas moni kuusikymppinen opetteli innoissaan uutta.

”Ymmärrän, miten voin parantaa työskentelyäni uusien teknologioiden avulla”, kertoi eräs yli 65-vuotias.

”Olen nopea oppimaan uusia järjestelmiä”, iloitsi toinen kuusikymppinen.


*Kysely lähetettiin sähköpostilla kaikille YTK:n jäsenille ja vastauksia saatiin 16 570. Kysely toteutettiin 5.10.–12.10.2023.