Hyppää sisältöön

Etusivu Miten suurta palkkaa voi pyytää? – näin pärjäät palkkaneuvotteluissa

Miten suurta palkkaa voi pyytää? – näin pärjäät palkkaneuvotteluissa

Aiheet

  • Palkka

Merkittävä osa YTK Työelämän jäsenistä on joskus ollut palkkaan liittyvien neuvojen tarpeessa, paljastui laajassa jäsenkyselyssämme. Erityisesti ihmisiä mietityttävät palkkatoiveet: minkälaista palkkaa voi pyytää ja miten palkankorotusta voi perustella. Lue YTK Työelämän vinkit palkkaneuvotteluihin!

Koostimme vinkit yhdessä urasuunnittelun ja työllistymisratkaisujen asiantuntijayritys Cimson Koulutuspalveluiden toimitusjohtaja Mikko Kotron kanssa. 

Työpaikkailmoituksessa pyydetään palkkatoivetta. Mistä tietää, mitä voi pyytää? 

Ensin kannattaa yrittää päästä selville alan ja kyseisen tehtävän mediaanipalkasta. Tässä kannattaa käyttää hyödyksi alan työehtosopimusten palkkataulukoita, jos sellainen on. Myös netistä hakemalla löytyy varsin paljon tietoa eri alojen palkoista. Aina voi toki yrittää tiedustella alalla olevilta tutuilta – tai kysyä ihan vaan sosiaalisessa mediassa.  
 
Kun on saanut käsityksen alan yleisestä palkkatasosta, on syytä peilata omaa osaamista ja pätevyyttä siihen. Oletko vasta aloittelija, jolloin on syytä asettaa palkkatoive hieman alemmas? 
Vai onko sinulla jotain sellaista kokemusta tai erityistä osaamista, mikä perustelisi hieman korkeamman palkkatoiveen? Karkeasti voisi sanoa, että 10 % suuntaan tai toiseen voi olla sopiva haarukka suhteessa mediaanipalkkaan. 

Kannattaako pyytää mieluummin hieman liikaa vai liian vähän? 

Tämä riippuu paljon siitä, miten kovasti kyseistä työtä haluaa tai tarvitsee. Jos alalla on työvoimapula ja itsellä on paljon vaihtoehtoja työpaikkojen suhteen, voi toki asettaa palkkatoiveen hieman yläkanttiin. Tällöin jättää itselle myös hieman tinkimisvaraa.  Jos taas kovasti haluaa ja tarvitsee kyseistä työpaikkaa, on ehkä parempi pelata varman päälle. Liian alhaista palkkatoivetta ei kuitenkaan kannata laittaa. Silloin työnantaja saattaa epäillä, ettei hakijalla ole oikeaa käsitystä työnkuvasta ja sen vaativuudesta.  
 
Yksi toimiva tapa on ilmoittaa palkkatoiveen yhteydessä, että palkassa on neuvotteluvaraa ja pyyntö tarkentuu, kunhan työnkuva selkiytyy mahdollisessa haastattelussa.  

Milloin voi pyytää palkankorotusta nykyiseltä työnantajaltani?  

Karkeasti voisi sanoa, että esimerkiksi parin vuoden välein voi olla syytä tarkistaa palkkaa yhdessä työnantajan kanssa. Palkankorotuksesta keskustelemiseen hyvä hetki on, jos oma toimenkuva tai työtehtävät selkeästi muuttuvat tai vastuu kasvaa. 
 
Usein kuulee sanottavan, ettei kehityskeskustelu ole palkkaneuvottelu. Kehityskeskustelussa asian voi kuitenkin tuoda esiin ja tarvittaessa voidaan sopia erillinen aika palkkakeskustelulle. Jos kehityskeskusteluita on usein, ei tietenkään joka kerralla kannata nostaa palkkaa esiin.  

Miten perustelen palkankorotuspyynnön? Miten suuri palkankorotus voi olla? 


Olennaista palkankorotuksen kannalta on, onko työntekijästä tullut työnantajalle aiempaa arvokkaampi. Kyse on siis lisäarvosta esimerkiksi tuottavuuden, vastuiden lisääntymisen tai jonkin erityisosaamisen kautta. Se, että omat henkilökohtaiset menot ovat kasvaneet, ei vielä ole syy pyytää lisää palkkaa. 
 
Palkkaneuvotteluihin kannattaakin valmistautua etukäteen ja miettiä valmiiksi, miten pystyy osoittamaan, että oman työn arvo on työnantajan kannalta kasvanut. Joissain töissä tämän voi osoittaa helpostikin esimerkiksi lisääntyneenä laskutuksena. Monessa työssä oman työn arvon osoittaminen ei ole yhtä suoraviivaista, jolloin on tärkeä miettiä etukäteen, mitä asioita omasta työstä ja sen tuloksista haluaa nostaa esiin palkkaneuvotteluissa. 

Palkankorotuksen suuruus riippuu tietysti siitä, miten paljon oma toimenkuva tai vastuut ovat muuttuneet, mutta karkeasti yleistäen voisi sanoa, että 5–15 % palkankorotus on kerralla sopiva. Tätä pienempi on melko näennäinen, suurempi taas on jo melko huomattava. 

Mitä jos vaihtaa alaa – pitääkö palata aloittelijan palkoille? 


Tämä on toki tapaus- ja alakohtaista, mutta useimmiten varmasti ei. Jos on jo työuraa takana, on jo paljon kokemusta ja työelämätaitoja, joista luultavasti on hyötyä myös uudella alalla. Esimerkiksi esihenkilötaidoista on useimmiten hyötyä alasta riippumatta. 
Kannattaa kertoa työnantajalle, miten uskoo, että omasta aiemmasta työkokemusta on konkreettisesti hyötyä ja arvoa myös uudella alalla. 

Entä jos on ollut työttömänä – pitääkö tällöin tyytyä alempaan palkkaan? 

Lähtökohtaisesti tietenkään ei. Toki tässäkin pätee se, että mitä enemmän kyseistä työpaikkaa haluaa ja tarvitsee, sitä maltillisemmin kannattaa palkkaankin suhtautua. 
 
Kannattaa valmistautua kertomaan, mitä on työttömyysjakson aikana tehnyt ja miten mahdollisesti on kouluttautunut tai kartuttanut omaa osaamista. Tämähän voi tapahtua myös esimerkiksi vapaaehtoistöiden tai järjestötoiminnan kautta. On fiksua kertoa, miten omasta osaamisesta – vaikka se olisikin muutaman vuoden takaa tai eri alalta – on hyötyä nimenomaan kyseiselle työnantajalle. 
 
Yksi hyvä mahdollisuus on myös sopia alkuun hieman pienempi palkka ja sopia heti, että palkkaa tarkastellaan uudestaan esimerkiksi koeajan jälkeen. Siinä ajassa ehtii jo näyttää oman osaamisensa ja arvonsa työnantajalle. Myös palkkatuen mahdollisuudesta kannattaa tietysti kertoa, jos sellainen on. 

Lue lisää: Palkkatoiveet, kokemuslisät ja pekkaset – palkka-asiat aiheuttavat monille hämmennystä