Onko irtisanoutumisaalto Suomessa todellinen vai onko kyse sittenkin vain aikeista?

Aiheet

• Työnhaku
• Työttömyys

Irtisanoutumisaalto, The Great Resignation, niin kuin rapakon takana sanotaan, on rantautunut myös Suomen työelämäkeskusteluun. Erilaisista havainnoista voi päätellä, että työmarkkinoilla on nyt vauhdikasta: työpaikkoja on runsaasti avoinna ja työpaikan vaihto on monella mielessä. Näitä niin sanottuja irtisanoutumisaikeita onkin Suomessa tutkittu useamman tahon toimesta. Tulokset näyttävät hieman erilaisilta riippuen siitä, kuka asiaa on tutkinut ja ketä on tutkittu, mutta onko sittenkään vielä kyse aallosta, vai vasta alullaan olevasta laineesta?

Kirjoitin blogiimme irtisanoutumisaallosta ensimmäisen kerran elokuussa 2021. Kesän – ja pandemian runtelun – jäljiltä näytti siltä, että käynnissä olivat poikkeuksellisen vauhdikkaat työpaikanvaihtoviikot, ja että työpaikanvaihdon syyt olisivat yhä useammin arvoperustaisia.  

Yle kirjoitti asiasta 30.11. ja hyödynsi uutisessaan runsaasti erilaista tutkimusaineistoa niin ulkomailta kuin Suomestakin. Silloin ei, kuin ei vielä nytkään, ole kuitenkaan sellaista tilastoa Suomesta, joka osoittaisi, että ihmiset todella ovat irtisanoutuneet aiempaa enemmän, saati sitä, mistä syistä on lähdetty. Kurkistetaanpa hiukan tarkemmin tätä ilmiötä, ja mitä siitä täällä Suomessa tiedämme.

Irtisanoutuminen voi houkuttaa, mutta aikeet eivät vielä muutu aalloksi

Esimerkiksi Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi -tutkimuksessa on kartoitettu vastauksia kysymykseen Mietin usein eroamista nykyisestä työstäni. Tutkimusaineistoa on kerätty joulukuusta 2019 saakka puolivuosittain, joten aineisto kattaa myös ajan ennen koronapandemiaa. Eroaikeet laskivat kevään 2020 aikana, mutta ovat nyt tasoittuneet samalle tasolle kuin ennen pandemian alkua. TTL toteaakin, että aineisto ei tue käynnissä olevaa keskustelua irtisanoutumisaallosta Suomessa.   

YTK:n Jäsenpulssi-kyselyssä puolestaan on elokuusta 2020 lähtien kysytty, minkälaisena YTK:n jäsenet näkevät oman työtilanteensa kehityksen seuraavien 1-6 kk aikana. Yhtenä vastausvaihtoehtona on ”vaihdan työpaikkaa”. Tätä on kysytty nyt yhteensä viisi kertaa, edellisen kerran maaliskuussa 2022. Valtaosa vastanneista on ollut kaikilla viidellä kerralla sitä mieltä, että jatkaa samassa työpaikassa kuin tähänkin asti.

Jäsenpulssiin osallistuu kymmeniä tuhansia vastaajia per kierros, kaikkialta Suomesta, eri aloilta. Otos on varsin kattava, eikä THL:n tutkimuksen lailla anna viitteitä siitä, että työpaikanvaihto olisi enenevässä määrin mielessä. Baronan alkuvuodesta julkaisemissa Työelämätutkimuksen tuloksissa työpaikan vaihtoa ilmoitti harkitsevansa hieman useampi kuin Työterveyslaitoksen ja YTK:n kyselyiden tuloksissa. Tässäkin kyselyssä tiedusteltiin kuitenkin vain työpaikan vaihtoaikeita ja todellisten irtisanoutumisten ja niiden syiden juurille ei päästy.  

Elinkeinoelämän keskusliitto julkaisee säännöllisesti vaihtuvuudesta kertovia tilastoja toimialoittain. Marraskuussa 2021 julkaistun raportin mukaan suurin vaihtuvuus vuosina 2019-2020 oli palvelualoilla, mutta toisaalta korona toi mukanaan niin poikkeukselliset ajat, että lukuja selittävät muutkin syyt (esimerkiksi töiden keskeytyminen ravintola-alalla), kuin työntekijöiden halu vaihtaa alaa.  

Entä mitä Google kertoo?

Hypätkäämme vielä hetkeksi hakukoneanalytiikan pariin ja tehdään kurkistus siihen, miltä irtisanoutumiseen liittyvät termit näyttävät hakumäärien valossa. Ensimmäinen mielenkiintoinen yksityiskohta löytyy YTK-Yhdistyksen verkkosivuille hakukoneen kautta tulevasta liikenteestä. Toisin kuin voisi valloillaan olevasta irtisanoutumiskeskustelusta arvella, ovat irtisanoutumiseen ja irtisanomiseen liittyvät termit alkuvuoden aikana olleet laskusuunnassa vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Ei siis tukea täältäkään suurelle irtisanoutumisaallolle. 

Mutta toinen havainto hakukoneella tehdyistä hauista antaa jo hieman erilaista vaikutelmaa tilanteesta. Suomessa on nimittäin viimeisten kuukausien aikana tehty jopa 3,5 kertaa enemmän Google-hakuja termillä irtisanoutuminen kuin irtisanominen. Laajemmalla tutkailuilla, esimerkiksi koko pandemia-ajalta, näitä termejä seuraamalla saattaisi saada oivalluttavia käppyröitä aikaiseksi.  

Työnhaku kävi alkuvuodesta kiivaampana kuin koskaan

Oli irtisanoutumisaalto täällä Suomessa todellista tai ei, vuoden vaihteelle tyypillinen kiivas työnhakurupeama oli kuitenkin totta myös tänä vuonna. Esimerkiksi työnhakupalvelu Duunitorin tilastoissa tämän vuoden suosituin työnhakupäivä oli 1.2. noin 25 000 sivustovierailulla.   

Myös avoimia työpaikkoja on alkuvuodesta ollut runsaasti. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman helmikuun työllisyyskatsauksen mukaan avoimia työpaikkoja oli helmikuussa yli 240 000, mikä on lähes 82 000 enemmän kuin vuosi sitten, ja noin 30 000 enemmän kuin tämän vuoden tammikuussa! 

Tätä kirjoittaessani Duunitorilla on avoinna yli 55 000 työpaikkaa, ja TE-palveluiden sivuilla lähemmäs 44 000. LinkedIn-fiidini täyttyy edelleen ilmoituksista, joissa verkostoni jäsenet kertovat uusista tuulista. Työpaikanvaihtoviikot eivät siis näytä laantumisen merkkejä.  

Työpaikan vaihdon syyt voivat olla monitahoisia

Viimeksi kirjoittaessani tästä teemasta nostin esille yhtenä työpaikanvaihdon keskeisenä syynä arvokysymykset. Näitä löydöksiä teimme jo kesäkuussa 2021 työntekijäkokemukseen etätyöaikana painottuneessa kyselyssä. Tämän teeman ympärillä vellova keskustelu ei suinkaan ole vähentynyt tänä aikana, päinvastoin.  

Arvokysymysten rinnalla omassa some-kuplassani on nostanut päätään myös toinen ilmiö: työuupumuksesta avoimesti puhuminen. Työterveyshuollon toimija Heltin tilastojen mukaan vuonna 2021 psyykkiset syyt kattoivat lähes 60 % kaikista sairauspoissaoloista (vertailun vuoksi vuonna 2020 luku oli ensi kertaa yli 50 %, ja nousua on vuodessa tapahtunut reilusti) ja Heltin ennusteet tällä vuodelle ovat valitettavasti edelleen nousujohteisia. Liekö näillä kahdella jonkinlainen yhteys, sillä arvoristiriitojen kanssa pyristelevän on helppo kuvitella myös uupuvan jatkuvan ristiriidan kanssa painiskelemiseen.  

Vaikka irtisanoutumisaallosta ei täällä Suomessa vielä aukottomia todisteita ole saatukaan, on siihen liittyvän keskustelun myötä kuitenkin ollut ilahduttavaa huomata avoimuuden lisääntyminen ja ihmisen inhimillisyyden nostaminen vahvemmin työelämäkeskustelun keskiöön. Irtisanoutumisaalto voi tässä hetkessä olla vielä laine, mutta aika näyttää, kuinka korkeaksi aalloksi se Suomessa kasvaa.  

Olipa oma tilanteesi sitten minkälainen tahansa, voit olla luottavaisin mielin – apua saat yhdistyksen palvelutarjonnasta niin uuden työn löytämiseksi, urapohdiskeluihin kuin hyvinvointiasikin tukemaan. 

Mirva Puranen

Kehityspäällikkö, työelämäpalvelut

Työskentelen jäsentemme työelämäpalveluiden kehittämisen parissa. Tavoitteenani on, että saat meiltä monipuolista tukea työnhakuusi ja työurasi vaiheisiin, osaamisesi kehittämiseen ja hyvinvointisi edistämiseen. Vuosien varrella kertynyt verkostoni sekä taustani rekrytoinnin, viestinnän, työnantajamielikuvan ja työnhakijoiden auttamisen parissa antavat perspektiiviä työelämän kiemuroihin. Missioni on rohkaista ja kannustaa ihmistä eteenpäin erilaisissa työelämän käänteissä – lempeästi ja inhimillisesti.