Purettiinko työsuhteesi koeajalla? Juristi vastaa kysymyksiin, joita moni pohtii
Artikkeli
Aiheet
- Lakikaveri
- Työoikeus
- Työsopimus
Työsuhteen purkaminen koeajalla on yllättävän yleistä. Koeaikapurkua ei kannata hävetä tai antaa sen lannistaa, vaan ryhtyä etsimään uutta työtä mahdollisimman pian. Juristimme Taija Numminen kertoo, mitä jokaisen on hyvä tietää työsuhteen purkamisesta koeajalla.
Mitä työsuhteen purkaminen koeajalla tarkoittaa?
”Koeaika on työsuhteen alkuun sovittava enintään kuuden kuukauden ajanjakso, jonka aikana sekä työnantaja että työntekijä voivat arvioida työsuhteen sopivuutta”, sanoo YTK Työelämän johtava juristi Taija Numminen.
Työnantaja voi purkaa työsopimuksen koeajalla, vaikka työntekijä ei olisi vakavalla tavalla rikkonut tai laiminlyönyt työsuhteen velvollisuuksia.
”Työsuhteen päättäminen koeajalla on helpompaa kuin koeajan jälkeen, sillä se ei edellytä normaalin irtisanomis- tai purkuperusteen olemassaoloa. Koeajalla kummankaan osapuolen ei tarvitse noudattaa irtisanomisaikaa, vaan työsuhde päättyy heti.”
Milloin työsuhteen voi purkaa koeajalla?
”Vaikka kynnys koeaikapurkuun on matala, ei koeaikapurkua saa tehdä syrjivillä tai epäasiallisella perusteella. Tällaisia ovat esimerkiksi työntekijän sairaus, ikä, etninen tausta, raskaus tai perhevapaan käyttö. Työnantaja ei myöskään voi vedota työajan ulkopuolisiin tekijöihin, joilla ei ole vaikutusta työsuhteessa.”
Perusteltuja syitä työsuhteen purkamiseen koeajalla ovat puolestaan luvattomat poissaolot, myöhästely, soveltumattomuus työyhteisöön tai puutteet työnsuorituksessa.
”Vaikka koeaikapurusta useimmiten puhutaan työnantajan näkökulmasta, ei myöskään työntekijä saa purkaa työsuhdettaan koeajalla ilman asiallista syytä. Esimerkiksi uuden parempipalkkaisen työn saaminen ei ole asiallinen peruste, vaan tällöin työntekijän tulisi koeaikapurun sijaan irtisanoutua ja noudattaa irtisanomisaikaa, jotta työnantaja voi varautua työntekijän lähtöön.”
Onko työntekijällä oikeus tietää, mihin koeaikapurku perustuu?
”On valitettavan yleistä, että koeaikapurku tulee työntekijälle täytenä yllätyksenä koeajan viimeisinä päivinä. Työnantaja ei välttämättä ole etukäteen millään tavalla viestinyt siitä, että olisi tyytymätön”, sanoo Taija Numminen.
Hän kertoo, että koeaikapurun ilmoitukseen kirjataan usein työsuhteen päättymisen syyksi pelkkä ”koeaika”. Näissä tilanteissa työntekijän on hankala saada käsitystä siitä, miksi työsuhde päätettiin. Tarkemmat perusteet ovat tärkeitä, jotta työntekijä pystyy käsittelemään tilanteen.
”Työsopimuslaki edellyttää, että työnantajan on työntekijän pyynnöstä ilmoitettava syyt irtisanomiselle tai työsopimuksen purkamiselle ilman viivettä. Tämä pätee myös koeaikapurkuihin. Kannattaa siis pyytää tarkempi selvitys perusteista.”
Mitä jos kokee koeaikapurun perusteettomaksi?
”Vaikka tilanne monesti tuntuu työntekijästä perusteettomalta ja epäreilulta, on menestyminen koeaikapurun riitauttamisessa ja korvauksen saaminen usein hankalaa. Tämä johtuu käänteisestä todistustaakasta, eli siitä, että työntekijän on ensin pystyttävä osoittamaan koeaikapurun johtuvan syrjivästä tai epäasiallisesta syystä.”
Vasta kun työntekijä on esittänyt todennäköisiä perusteita syrjivästä tai epäasiallisesta syystä, pitää työnantajan osoittaa ja todistaa, että koeaikapurku ei ole ollut syrjivä tai epäasiallinen.
”Toisinaan on tilanteita, joissa työsuhde on purettu koeajalla, mutta työnantaja vetoaa kuitenkin taloudellisiin ja tuotannollisiin perusteisiin. Tällöin työsuhde olisi pitänyt irtisanoa ja noudattaa irtisanomisaikaa. Näissä tilanteissa työntekijällä on oikeus korvaukseen noudattamatta jätetyltä irtisanomisajalta.”
YTK Työelämän jäsenenä Lakikaveri on apunasi myös näissä tilanteissa.
Kuinka paljon koeaikapurkuja tehdään?
Taija Numminen arvioi, että työsuhteita puretaan yhä enemmän koeaikana. Joitakin vuosia sitten koeajan enimmäisaikaa pidennettiin neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen ja muun muassa tällä on todennäköisesti ollut vaikutusta asiaan.
”Tiukassa taloudellisessa tilanteessa työntekijöiltä usein odotetaan aiempaa enemmän, jolloin koeaikapurkuja ei epäröidä käyttää, jos työntekijään ei olla sataprosenttisen tyytyväisiä. Toisaalta työntekijöidenkin odotukset ovat kasvaneet”, hän pohtii.
Lisäksi etätyöllä voi olla vaikutuksia: etänä on hankalampaa tai hitaampaa tutustua uusiin työkavereihin ja työtapoihin. Näissä tilanteissa avoimen keskustelun merkitys korostuu. Työnantajan on tärkeää kertoa odotuksistaan ja työntekijän esimerkiksi mahdollisista puutteista perehdytyksessä.
Älä häpeä tilannetta, vaan keskity uuden työn löytämiseen
”Jos työsuhteesi puretaan koeajalla, ilmoittaudu heti ensimmäisenä työttömyyspäivänä työvoimaviranomaiselle työttömäksi työnhakijaksi. Tarkista myös saamasi loppupalkkalaskelma ja kiinnitä huomiota erityisesti siihen, että sinulle maksetaan lomakorvaus”, ohjeistaa Numminen.
Työttömyyskassan jäsenenä voit hakea ansiopäivärahaa oltuasi kaksi viikkoa työttömänä. Katso ohjeet: Mitä tehdä, jos jäät työttömäksi >>
Moni kokee häpeää siitä, että tuore työsuhde purettiinkin koeajalla. Tilanne voi aiheuttaa epävarmuutta omista taidoista ja ammatillisesta pätevyydestä.
”Pettymys ja suru ovat luonnollisia tunteita, kun on itse ollut uudesta työstä innostunut ja ylpeä. Tilanteesta on hyvä jutella esimerkiksi läheisten kanssa. Kannattaa myös muistaa, että koeaikapurut ovat yllättävän tavallisia.”
Älä anna tapahtuneen määrittää työuraasi tai vaikuttaa itseluottamukseesi – keskity sen sijaan uuden työn löytämiseen. Me olemme tässäkin apunasi! Lue lisää työnhakuvinkkejä!
Mikä koeaika?
- Koeaika on työsuhteen alkuun sovittava ajanjakso, jonka aikana sekä työnantajalla että työntekijällä on mahdollisuus arvioida työsuhteen sopivuutta. Työnantaja arvioi työntekijän osaamista ja työtaitoa sekä soveltuvuutta työhön ja työyhteisöön. Työntekijä puolestaan arvioi, ovatko työ ja työyhteisö hänelle sopivia ja odotusten mukaisia.
- Koeaikaa ei ole automaattisesti kaikissa työsuhteissa, vaan siitä on sovittava nimenomaisesti.
- Koeajan maksimipituus on kuusi kuukautta työnteon alkamisesta lähtien.
- Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, mutta ei enempää kuin kuusi kuukautta.
- Työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa, jos työntekijä on ollut poissa työstä koeaikana työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi. Työnantaja voi pidentää koeaikaa yhdellä kuukaudella kutakin 30 kalenteripäivän poissaolojaksoa kohden. Koeaika ei pitene automaattisesti, vaan työnantajan on ilmoitettava asiasta työntekijälle.
- Lähtökohtaisesti koeaika voidaan asettaa vain kerran työsuhteen aikana. Tästä poikkeuksena ovat tilanteet, joissa työntekijän työtehtävät muuttuvat olennaisella tavalla.