Työsopimusfakta: Onko ensimmäisenä kesänä oikeutta lomaan? Kuka päättää, milloin loman saa pitää?

Aiheet

• Työoikeus
• Työsopimus

Vuosilomaa kertyy lomanmääräytymisvuonna (1.4.–31.3.), eli suurin osa lomasta ansaitaan edellisen kalenterivuoden aikana. Jos työsuhde on maaliskuun loppuun mennessä kestänyt yhdenjaksoisesti alle vuoden, lomaa kertyy 2 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Tämän jälkeen lomaa kertyy 2,5 päivää/kk. Lomat eivät pääsääntöisesti siirry työnantajalta toiselle, vaan työsuhteen päättyessä maksetaan lomakorvaus pitämättömistä lomista ja uudessa työpaikassa vuosiloma alkaa kertyä nollasta. 

Uudessa työpaikassa ei siis välttämättä ole vielä ehtinyt kertyä pidettäviä lomapäiviä, mutta ennen työsopimuksen allekirjoittamista kannattaa neuvotella mahdollisuudesta pitää jonkin verran palkallista lomaa jo ensimmäisenä kesänä.  

Jos palkallisesta lomasta ei synny yhteisymmärrystä, voit pyytää palkatonta lomaa. Etenkin mikäli edellisestä työpaikasta on maksettu lomakorvauksia tätä vaihtoehtoa kannattaa kokeilla.  

Entä osa-aikaisessa työssä?

Vuosilomalain mukaan vuosilomaa ei kerry osa-aikatöissä, jos työtä on joko alle 14 päivää tai alle 35 tuntia kuukaudessa. Tällöin kertyy kuitenkin vapaata kaksi arkipäivää/kk niiltä kalenterikuukausilta, joina työsuhde on voimassa. Tämä tarkoittaa, että työntekijällä on oikeus saada kaksi arkivapaata jokaista työkuukautta kohden niin halutessaan. Osa-aikaisille maksetaan myös lomakorvaus, joka maksetaan joko vapaiden yhteydessä tai muutoin viimeistään lomakauden päättyessä (30.9.).

Miten määräaikainen työsuhde?

Määräaikaiset työntekijät ansaitsevat vuosilomaa normaalisti työsuhteensa ajalta. Jos työsuhde jatkuu määräaikaisuuden jälkeen samalla työnantajalla keskeytymättömänä tai vain lyhyellä keskeytyksellä uudella määräaikaisella työsopimuksella, katsotaan työsuhteen jatkuneen yhdenjaksoisena laskettaessa lomapäiviä.  

Etenkin lyhyemmissä määräaikaisuuksissa, kuten kesäsijaisuuksissa, lomia ei yleensä pidetä, vaan ne maksetaan lomakorvauksena työsuhteen päättyessä. Työsuhteen jatkuessa määräaikaisuuden jälkeen esimerkiksi osa-aikaisella työsopimuksella kertyneet lomat ja lomapalkat otetaan huomioon normaalisti.

Huomioitavaa

Työnantajan määrätessä loman ajankohdan (VL 20§), on vuosilomasta 24 arkipäivää (ns. kesäloma) sijoitettava lomakaudelle (2.5.-30.9.). Loput on annettava ennen seuraavan lomakauden alkua. Kesä- ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena, ellei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa kesäloman 12 arkipäivää ylittävää osaa useampaan osaan. 

Jos loman antaminen lomakaudella aiheuttaa kausiluonteisessa työssä työnantajalle olennaisia vaikeuksia, kesäloma voidaan antaa lomakauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana.  
 
Työnantaja määrää viime kädessä vuosiloman ajankohdan, mutta työntekijälle on annettava tilaisuus esittää mielipiteensä. Työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti lomien sijoittamisessa. 

Mikäli työnantaja ja työntekijä sopivat yhdessä (VL 21§) loman ajankohdasta, saavat he sopia työntekijän pitävän 12 arkipäivää ylittävän osan lomasta yhdessä tai useammassa jaksossa. Osapuolet saavat yhdessä sopia vuosiloman sijoittamisesta lomakauden kalenterivuoden alusta (1.1.) ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua väliselle ajalle. Lisäksi osapuolet voivat sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä.

Kun olet allekirjoittamassa työsopimusta, huomioi:

• Neuvottele työnantajan kanssa, onko sinulla mahdollisuutta lomaan jo ensimmäisenä kesänä. 
• Neuvottele, onko mahdollinen ensimmäisen vuoden loma palkallista vai palkatonta.  
• Kannattaa myös jutella yleisesti työnantajan lomakäytännöistä: voiko esimerkiksi siirtää lomapäiviä tarvittaessa seuraavalle vuodelle? 
• Jos aloitat esimerkiksi kesäsijaisena, sinulla ei ole sinä kesänä vuosilomaa, mutta kannattaa jo työsopimusta allekirjoittaessa sopia mahdollisista vapaatoiveista. Juttele samalla myös mahdollisesta tuntien tekemisestä varastoon ja saldovapaiden pitämisestä. 

Huom! Vuosilomalaki on yleislaki, joka koskee palkansaajia, jotka ovat työ- tai virkasuhteessa. Työehtosopimuksissa on saatettu sopia vuosilomalaista poikkeavasti esimerkiksi lomapalkan ja -korvauksen maksamisesta ja lomakaudesta.