Opintovapaa tarkoittaa, että työntekijällä on oikeus saada vapautus työstään opiskelua varten. Opintovapaa edellyttää, että opiskelu on julkisen valvonnan alaista, työehtosopimuksessa erikseen sovittua ammattiyhdistyskoulutusta tai maatalousyrittäjille tarkoitettua koulutusta. Opintovapaaoikeus perustuu opintovapaalakiin.
Opintovapaaoikeus
Opintovapaata voi pitää enintään kaksi vuotta viiden vuoden aikana, jos työsuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään vuoden. Jos työsuhde on kestänyt vähintään kolme kuukautta, opintovapaata on oikeus saada enintään viisi päivää.
Opintovapaan voi myös jakaa useampaan jaksoon tai jaksottaa siten, että työntekijä on osan päivästä töissä ja osan opintovapaalla. Opintovapaaoikeus ei koske oppisopimuskoulutuksessa olevia opiskelijoita.
Opintovapaan hakeminen ja opintojen rahoittaminen
Työntekijän on haettava työnantajalta opintovapaata. Hakemus on tehtävä kirjallisesti työnantajalle vähintään 45 kalenteripäivää ennen opintojen alkua, jos opintovapaa kestää yli viisi työpäivää. Enintään viisi työpäivää kestävää opintovapaata voi hakea suullisesti tai kirjallisesti vähintään 15 kalenteripäivää ennen opintovapaan alkamista, elleivät työsopimuksen osapuolet sovi toisin.
Hakemuksessa on oltava; opintojen ja opintovapaan ajankohta, koulutuksen ja opiskelun muoto ja tavoite, oppilaitos tai muu järjestäjä, onko kyseessä aiemmalla opintovapaalla aloitetun koulutuksen loppuunsaattaminen sekä päätoimisesti itseopiskelussa hyväksytty opintosuunnitelma.
Opintovapaalla työntekijällä ei ole oikeutta palkkaan. Työehtosopimuksessa tai osapuolten kesken on saatettu sopia toisin palkan maksamisesta opintovapaan aikana. Työllisyysrahaston maksama aikuiskoulutustuki on tarkoitettu aikuisten omaehtoisen koulutuksen tukemiseen.
HUOM! Laki aikuiskoulutusetuuksien lakkauttamisesta on tullut voimaan 1.6.2024.
Näin ollen aikuiskoulutustukeen ei ole oikeutta enää syksyllä 2024 tai sen jälkeen alkaviin opintoihin.
Työnantaja voi siirtää opintovapaata, jos sen myöntäminen hakemuksessa tarkoitettuna aikana aiheuttaisi tuntuvaa haittaa työnantajan toiminnalle. Opintovapaata voi siirtää enintään kuusi kuukautta kerrallaan tai seuraavan koulutusjakson alkuun, jos koulutusta järjestetään harvemmin kuin kuuden kuukauden välein. Työnantaja voi siirtää opintovapaata enintään kaksi kertaa peräkkäin, jos yrityksessä työskentelee säännöllisesti vähintään viisi työntekijää.
Työntekijä voi ilmoituksella siirtää yli viiden päivän opintovapaan käyttöä, ellei siirtämisestä aiheudu työnantajalle tuntuvaa haittaa. Työntekijän tekemää opintovapaan siirtoa voi hakea enintään vuodeksi kerrallaan ja sitä on haettava kirjallisesti. Työnantajalle on ilmoitettava vähintään kaksi viikkoa ennen opintovapaan alkamista, mikäli työntekijä haluaa jättää käyttämättä hänelle myönnetyn opintovapaan.
Työntekijä voi keskeyttää opintovapaan ja palata töihin, jos opintovapaata on myönnetty yli 50 työpäiväksi. Työntekijän on kirjallisesti ilmoitettava työnantajalle opintovapaan keskeyttämisestä vähintään neljä viikkoa ennen työhön paluuta.
Työnantajalla ei ole velvollisuutta ottaa opintovapaan keskeyttänyttä työntekijää töihin ennen kuin hänen opintovapaansa vuoksi palkatun sijaisen työsuhde voidaan laillisesti päättää. Lyhyempiä (50 päivää tai alle) opintovapaita ei voi keskeyttää.
Työsuhde opintovapaan aikana ja jälkeen
Opintovapaan aikana työsuhde jatkuu normaalisti, mutta työntekijällä ei ole oikeutta palkkaan. Lomaa työntekijälle kertyy enintään 30 opintovapaapäivältä lomanmääräytymisvuoden (1.4-31.3.) välisenä aikana, jos työntekijä palaa töihin heti opintovapaan jälkeen. Työntekijällä on kuitenkin oikeus palata entiseen tai vastaavaan tehtävään opintovapaan jälkeen.
Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijää sen vuoksi, että hän on hakenut tai käyttänyt opintovapaata. Opintovapaa ei kuitenkaan estä irtisanomista, jos irtisanomiseen on lailliset perusteet. Näin ollen esimerkiksi muutosneuvotteluissa sovitut henkilöstövähennykset voivat koskea myös opintovapaalla olevia työntekijöitä.
