Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus saada sairausajalta täysi palkka. Palkkaperusteena pidetään työsopimuksessa sovittua palkkaa, jollei työntekijä kuulu jonkin työehtosopimuksen piiriin. Joissakin työehtosopimuksissa vaaditaan, että työsuhteen on kestettävä tietyn ajan, ennen kuin työntekijällä on oikeus saada sairausajan palkkaa. Tavallisesti tämä aika on yksi kuukausi, mutta esimerkiksi kunta-alalla on pidempiäkin odotusaikoja.
Työsopimuslain mukaan työnantaja maksaa sairausajan palkan sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun työntekijän oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa. Työehtosopimusten mukainen oikeus sairausajan palkkaan on yleensä huomattavasti pidempi. Maksujakso on porrastettu yleensä työsuhteen keston mukaisesti. Yleinen korvausjakson pituus on 28–56 päivää. Työnantaja maksaa tältä pidennetyltä ajalta palkan ja päivärahan erotuksen. Usein menetellään niin, että työnantaja maksaa korvausjaksolta täyden palkan ja saa tältä jaksolta Kelan sairauspäivärahan itselleen.
Saman sairauden uusiutuessa 30 päivän kuluessa edellisen päivärahan maksamisesta työntekijällä on oikeus sairauspäivärahaan sairastumispäivää seuraavasta päivästä. Tällöin työnantajalla on lain mukaan velvollisuus maksaa sairausajan palkkaa vain sairastumispäivältä. Työehtosopimuksissa on usein määräys, että tällaisissa tapauksissa sairausajan palkanmaksujakson laskeminen jatkuu siitä, mihin edellisellä sairastumiskerralla jäätiin. Jos sairauden uudistumisen välillä on yli 30 päivää tai kyseessä on eri sairaus, sairausajan palkanmaksujakso alkaa uudelleen.
