Kilpailukieltosopimus on työnantajan ja työntekijän välinen sopimus, jolla rajoitetaan työntekijän oikeutta siirtyä kilpailevaan työpaikkaan tai harjoittaa kilpailevaa toimintaa sen jälkeen, kun työsuhde päättyy. Sopimus voi koskea esimerkiksi sitä, ettei työntekijä saa työskennellä saman alan yrityksessä tai ryhtyä yrittäjäksi kyseisellä alalla tietyn ajan kuluessa työsuhteen päättymisestä.
Kilpailukieltosopimuksen mukaiseksi rajoitusajaksi voidaan sopia enintään yksi vuosi työsuhteen päättymisestä. Tyypillinen kilpailukiellon kesto on kuusi kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen.
Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää silloin, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä.
Erityisen painavan syyn edellytys
Kilpailukieltosopimuksen tekemiseen vaaditaan työnantajan toimintaan tai työntekijän työsuhteeseen liittyvä erityisen painava syy. Ilman tällaista syytä tehty kilpailukieltosopimus on mitätön.
Erityisen painavaa syytä arvioitaessa on huomioitava työnantajan toiminnan laatu ja sellainen suojan tarve, joka johtuu liikesalaisuuden säilyttämisestä, tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta. Arvioitaessa perusteen painavuutta otetaan huomioon työntekijän asema ja tehtävät sekä muut vastaavat seikat.
Työnantajalla on velvollisuus maksaa työntekijälle korvausta kilpailukieltosopimuksen mukaiselta rajoitusajalta. Tämä korvaus on maksettava rajoitusaikana palkanmaksukausittain. Tästä maksuaikataulusta on mahdollista sopia toisin vasta työsopimuksen päättämisen jälkeen.
Korvauksen määrä rajoitusajalta on 40 % työntekijän tavanomaisesta palkasta, jos rajoitusaika on enintään kuusi kuukautta. Jos rajoitusaika on yli kuusi kuukautta, on maksettavan korvauksen määrä 60 % työntekijän tavanomaisesta palkasta.
Sopimussakosta voidaan sopia
Kilpailukieltosopimuksen rikkominen voi johtaa siihen, että työnantajalla on oikeus vaatia vahingonkorvauksia työntekijältä. Työnantajalla on velvollisuus osoittaa yritykselle aiheutuneen vahingon määrä sekä aiheutuneen vahingon syy-yhteys työntekijän kilpailukiellon rikkomiseen.
Työsuhteen osapuolet voivat sopia kilpailukiellosta sopiessaan vahingonkorvauksen sijaan maksettavasta sopimussakosta. Sopimussakon määrä voi olla enintään työntekijä työsuhteen päättymistä edeltäneiden kuuden (6) kuukauden palkkaa vastaava määrä. Sopimussakkolausekkeita on syytä välttää.
Kilpailukieltosopimuksen irtisanominen
Työnantaja voi irtisanoa kilpailukieltosopimuksen työsuhteen aikana. Kyse saattaa olla esimerkiksi siitä, että ne olosuhteet, jotka ovat johtaneet kilpailukieltosopimuksen tekemiseen, ovat muuttuneet, eikä tarvetta kilpailun rajoittamiselle enää ole.
Kilpailukieltosopimuksen irtisanomisaika on 1/3 kilpailukieltosopimuksessa sovitusta rajoitusajasta, aina kuitenkin vähintään kaksi (2) kuukautta. Työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa kilpailukieltosopimusta enää silloin, kun työntekijä on irtisanoutunut työsuhteesta.
Kilpailukieltosopimuksen enimmäiskestoaika ja sopimussakon enimmäismäärä ei koske sellaisia työntekijöitä, jotka tehtäviensä ja asemansa perusteella tekevät johtamistyötä tai ovat tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavassa itsenäisessä asemassa. Johtavassa asemassa työskentelevien kanssa voidaan siis sopia esim. vuottakin pidemmistä kilpailukieltorajoituksista.
On syytä huomata, että työsopimuslain kilpailukieltosopimuksia koskeva sääntely ei koske toimitusjohtajia, jotka eivät ole työsopimuslain tarkoittamia työntekijöitä. Toimitusjohtajan kanssa voidaankin sopia vapaammin kilpailukiellosta ja esim. velvollisuutta maksaa korvausta rajoitusajalta ei ole, ellei siitä ole nimenomaisesti toimitusjohtajasopimuksessa sovittu. Työsopimuslain mukainen sääntely ei lähtökohtaisesti koske myöskään osakassopimuksia.
Huomaa ero työsuhteen aikaiseen kilpailevan toiminnan kieltoon
On tärkeää erottaa työsopimuksen päättymisen jälkeinen kilpailukieltosopimus ja työsuhteen aikainen kilpailevan toiminnan kielto. Työsopimuslain mukaan työntekijä ei saa työsuhteensa aikana harjoittaa työnantajansa kanssa kilpailevaa toimintaa tai tehdä työtä, joka vahingoittaa työnantajaa.
Tämä työsuhteen aikainen kielto perustuu suoraan lakiin ja sen rikkominen voi johtaa esimerkiksi vahingonkorvausvastuuseen ja mahdollisesti työsuhteen päättämiseen. Kilpailukieltosopimus sen sijaan ulottuu työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan ja vaatii aina kirjallisen sopimuksen sekä edellä kuvatut ehdot.
Muista että katsellaksesi Eduhousen koulutuksia, sinun tulee olla rekisteröitynyt verkkokoulutuspalvelun käyttäjäksi. Jos et vielä ole rekisteröitynyt palveluun, voit tehdä sen OMA+-palvelussa osiossa Webinaarit ja koulutukset.
