Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa aiemman työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa. Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa myös työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa kilpailevaa toimintaa työsuhteen päättyessä. Kilpailukieltosopimus voidaan tehdä työsuhteen alkaessa tai sen aikana, mutta ei työsuhteen päättymisen jälkeen. Kilpailukielto voidaan sopia enintään vuodeksi. Kilpailukieltosopimusta ei voida vaatia tekemään esimerkiksi irtisanomisajan aikana.
Kilpailukieltosopimuksen tekemiseen vaaditaan työnantajan toimintaan tai työntekijän työsuhteeseen liittyvää erityisen painavaa syytä. Kilpailukieltosopimuksen perusteen erityistä painavuutta arvioitaessa on huomioitava työnantajan toiminnan laatu ja sellainen suojan tarve, joka johtuu liikesalaisuuden säilyttämisestä, tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta.
Arvioitaessa perusteen painavuutta otetaan huomioon työntekijän asema ja tehtävät sekä muut vastaavat seikat. Tulee myös huomata, että kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä.
Sopimussakko
Kilpailukieltosopimuksen noudattamatta jättäminen voi johtaa siihen, että työnantajalla on oikeus vaatia vahingonkorvauksia työntekijältä. Työnantajalla on velvollisuus osoittaa yritykselle aiheutuneen vahingon määrä sekä aiheutuneen vahingon syy-yhteys työntekijän kilpailukiellon rikkomiseen.
Kilpailukieltosopimukseen voidaan ottaa määräys vahingonkorvauksen sijaan maksettavasta sopimussakosta, joka ei saa ylittää työsuhteen päättymistä edeltäneiden kuuden (6) kuukauden palkkaa.
Työntekijälle maksettavat korvaukset
Vuoden 2022 alusta lähtien ovat kilpailukieltosopimukset olleet korvattavia, eli työnantajan on maksettava työntekijälle korvauksena tietty prosenttiosuus työntekijän työsuhteen aikaisesta tavanomaisesta palkasta kilpailukieltosopimuksen tultua voimaan. Korvaus on maksettava palkanmaksukausittain, elleivät työntekijä ja työnantaja sovi toisin työsopimuksen päättämisen jälkeen.
Jos rajoitusaika on:
enintään kuusi kuukautta, työnantajan on maksettava työntekijälle 40 prosenttia palkasta rajoitusajalta.
yli kuusi kuukautta, työnantajan on maksettava 60 prosenttia palkasta työntekijälle rajoitusajalta.
Kilpailukieltosopimuksen irtisanominen
Työnantaja voi irtisanoa kilpailukieltosopimuksen työsuhteen aikana, jos olosuhteet, jotka ovat johtaneet kilpailukieltosopimuksen tekemiseen, muuttuvat. Kilpailukieltosopimuksen irtisanomisaika on 1/3 kilpailukieltosopimuksessa sovitusta rajoitusajasta, kuitenkin vähintään kaksi (2) kuukautta. Jos työntekijä on jo irtisanoutunut työsuhteesta, työnantaja ei voi kuitenkaan enää irtisanoa kilpailukieltosopimusta.
Ennen vuotta 2022 solmittuja kilpailukieltosopimuksia koskee kuitenkin siirtymäaika.
Johtamistehtävässä tai sellaiseen rinnastettavassa asemassa toimivat
Työntekijään, jonka tehtäviensä ja asemansa perusteella katsotaan tekevän yrityksen, yhteisön tai säätiön tai sen itsenäisen osan johtamistyötä tai olevan tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavassa itsenäisessä asemassa, ei sovelleta kilpailukieltosopimuksen kestoa rajoittavaa ja sopimussakon enimmäismäärää koskevia ehtoja.
Siirtymäaika vuoden 2022 lakimuutoksiin
Ennen 1.1.2022 solmittuihin kilpailukieltosopimuksiin sovelletaan aiempaa lainsäädäntöä 1.1.2023 saakka. Vuoden 2023 alusta lukien myös ennen 1.1.2022 solmittuihin kilpailukieltosopimuksiin sovelletaan siis uutta lainsäädäntöä.
Poikkeuksen uuden lain soveltamisesta muodostavat kuitenkin tilanteet, joissa kilpailukieltosopimuksen pituudeksi on sovittu yli kuusi kuukautta ja työnantaja on maksanut tai alkanut maksaa työntekijälle sidonnaisuusajalta vanhemman lainsäännöksen mukaista kohtuullista korvausta. Tässä tilanteessa vanhaa lakia sovelletaan myös sen jälkeen, kun on kulunut vuosi lakimuutoksen voimaantulosta.
Siirtymäsäännösten perusteella työnantajalla on myös oikeus ilman irtisanomisaikaa irtisanoa ennen lain voimaantuloa (ennen 1.1.2022) solmittuja kilpailukieltosopimuksia vuoden kuluessa lakimuutoksen voimaantulosta. Työnantajalla on vuoden 2022 aikana mahdollisuus irtisanoa tarpeettomia kilpailukieltosopimuksia ja täten välttyä seuraavina vuosina mahdollisten sidonnaisuuskorvausten maksamiselta.
